LAPIN TAIKA -NÄYTTELY KORUNDISSA 10.2. - 13.5.
Näyttelyssä nähdään Lappi-aiheista taidetta 1800-luvulta nykypäivään.
Ateneumin tuottama Lapin taika -näyttely tarkastelee suomalaisen kuvataiteen välittämiä mielikuvia Lapista. Esillä on teoksia, jotka joko kuvaavat Suomen Lappia, ovat syntyneet sen innoittamina tai joissa on aiheena Lappi ja alueen kulttuuri. Teoksista osa on tehty paikan päällä, osa puolestaan on syntynyt muualla. Näyttelyn taiteilijoihin kuuluu niitä, jotka ovat syntyneet ja eläneet Lapissa, taiteilijoita, jotka ovat muuttaneet Lapista etelään tai etelästä Lappiin. Mukana on teoksia myös taiteilijoilta, jotka eivät ole koskaan edes käyneet pohjoisessa. Esillä on noin neljänkymmenen taiteilijan teoksia 1800-luvun alusta aina tähän päivään asti. Mukana on maalaustaidetta, grafiikkaa, veistoksia sekä valokuvia.
Millainen on Lapin taika? Onko se pelkkä klisee ja hurahtaneiden horinoita? Näyttelyn kuraattori, Ateneumin taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila antaa oman vastauksensa. "Minusta se on sekä fyysinen että henkinen kokemus. Lapin luonto ja etäisyydet saavat tuntemaan ihmisen pienuuden. Siellä k aikki turha karsiutuu pois." Tanninen-Mattila on itse oppinut Lapissa käydessään suhteellisuudentajua ja toivoo, että samanlaisia oivalluksia syntyisi myös näyttelyn kävijöille. "Yksi lähtökohta on ottaa kantaa siihen, miltä Lappi tuntuu ja miten se menee ihon alle." Sellainen tekijä on esimerkiksi valo, joka on eri taiteilijoiden teoksissakin yksi yhteinen teema. Miten on kuvattu pimeyttä ja sinisiä hetkiä, miten kirkkaita kesäöitä tai revontulia? Näyttely siirtyy hieman uudessa muodossa Rovaniemen taidemuseoon kevääksi 2012.
Ateneum on julkaissut näyttelyn yhteydessä myös runsaasti kuvitetun kirjan, jonka asiantuntija-artikkelit valottavat Lappi-teemaa laajasti. Kirjan toimittavat Riitta Ojanperä ja Anu Utriainen. Kirja ilmestyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Juho K. Kyyhkynen
Juho Kustaa Kyyhkynen opiskeli Ateneumissa ja Pariisissa yhdessä Gabriel Engbergin ja Eemil Halosen kanssa. Palattuaan synnyinseudulleen Kemijärvelle hän rakennutti itselleen ateljeetalon Kemijärven rannalle ja ryhtyi maalaamaan kotiseutunsa ihmisiä ja Lapin ihmeellisiä valoilmiöitä. Hän opiskeli saamen kieltä ja perehtyi saamelaisten kulttuuriin. Hänen muotokuvistaan välittyy arvostus ihmisiä ja heidän kulttuuriaan kohtaan. Erityisen onnistuneesti Kyyhkynen kuvasi lapsia.
Juho K. Kyyhkysen tuotanto sisältää maisemamaalauksia ja henkilökuvia, usein talvella tallennettuina. Kyyhkynen osasi kuvata taitavasti lumen eri olomuotoja ja kylmyyden eri asteita. Maisemissa hätkähdyttävät värien räikeys – usein taivas leiskuaa vaaleanpunaisena ja oranssina. Kirkkaat sävyt ovat kuin myöhemmästä pop-taiteesta, mutta paikan päällä Lapissa ne voi tunnistaa suoraan luonnosta toistetuiksi.
Saamelaisista ja lappilaisista maalattujen muotokuvien nimet ovat vuosien aikana saattaneet muuttua: esimerkiksi saamelaistytöstä on voinut tulla lappalaistyttö. Vanhemman Lappi-aiheisen taiteen nimien historian tarkastelu onkin kiinnostava näkökulma alueen taiteen historiaan. Vaikka Kyyhkysen maalausten nimet, kuten Lappalaisakka tai Lappalaistyttö, eivät kerro mitään kuvattavista henkilöistä, ovat muotokuvat psykologisesti herkkiä tutkielmia, ihmiskuvia, jotka kohoavat muuksi kuin pelkiksi etnografisiksi dokumenteiksi.
Lapin taiteen esittelemistä ja siihen liittyvää tutkimustyötä vaikeuttaa se, että teoksia on tuhoutunut Lapin vaiherikkaan historian eri aikoina. Näin on käynyt myös varhain kuolleen Juho K. Kyyhkysen jäämistölle.
Taiteilija kuoli tapaturmaisesti vain 34-vuotiaana vuonna 1909.
Lapin taika -sivusto ja ääniopas
Lapin taika -verkkosivuilla esitellään teksteinä ja äänioppaina kaksitoista Lappi-aiheista teosta, jotka edustavat eri aikoja, tekniikoita ja tyylisuuntia. Sivusto äänioppaineen on toteutettu neljällä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja pohjoissaameksi. Äänioppaat löytyvät teosesittelyjen jälkeen sivun alalaidasta.
Lähde: http://ateneum.valtiontaidemuseo.info/lapintaika/fi/index.html