KYYHKYNEN TULEE TAKAISIN LAPPIIN
Rovaniemeläisen Samperin teatteri-työryhmän tuottama näytelmä Kyyhkynen sai kantaesityksensä Ateneumissa 26.10.2011 Lapin taika-näyttelyn yhteydessä. Nyt tuo Ateneumin taidemuseon johtaja Maija Tannisen kokoama näyttely tulee Rovaniemen taidemuseoon, ja sen ohella saamme Rovaniemelle takaisin myös Kyyhkysen.
Kyyhkynen kertoo tositapahtumiin perustuvan tarinan kemijärveläisestä taiteilijasta Juho Kustaa Kyyhkysestä (1875 – 1909), joka eli lyhyen mutta värikkään elämän saaden nimensä taidehistoriaan, mutta jättäen jälkeensä salaisuuksia. Kemijärveläinen nuorukainen lähti 1800-luvun lopussa opiskelemaan taidetta Helsinkiin. Kyyhkynen haki oppia myös Pariisista, mutta palasi Kemijärvelle ja rakensi sinne ateljeen. Hän valmisteli juuri isoa yksityisnäyttelyä, kun kuoli onnettoman tapaturman seurauksena vain 34-vuotiaana.
Näytelmän on käsikirjoittanut itsekin kemijärveläislähtöinen toimittaja Leena Talvensaari ja ohjannut Esko Janhunen. Näytelmä paitsi kertoo Kyyhkysen elämäntarinan myös avaa tämän intohimoista suhdetta Lapin luontoon ja taiteeseen. Kyyhkynen halusi maalata nimenomaan Lappia, vaikka se oli silloisille kriitikoille vieras aihemaailma.
”Mie maalaan ko reikäpää. Enkä maalaa muotokuvia vaan maalaan niitä omia Lapin näkyjäni. Maalaan kessää, maalaan talavia, maalaan Lapin ukkoja ja akkoja ja niitä poron pölvästejä jotka pulukan eessä niskojansa nakkelee. Minun mielessä surisee suuret suunnitelmat. Mie piän Turussa yksityisnäyttelyn ja kutun sinne etelän herrat rouvinensa kävelykeppi kourassa pokkuroittemaan. Ja mie uskon että siitä se aukiaa arvostus. Että viimeinki ne rusettiherrat näkkee saman ko mie, tämän Lapin maan ihanuuen ja karun kauneuen.” (lainaus näytelmästä)
Taiteen lisäksi näytelmä kertoo rakkaudesta, petoksesta ja kahdesta kuolemasta. Kyyhkysen rinnalle näytelmän toiseksi päähenkilöksi nousee Alli Sandberg, rovaniemeläinen kaunotar. Hän oli kuuluisan metsäherran Iso-Samperin tytär ja huhujen mukaan Kyyhkysen nuoruuden rakastettu. Myös Alli kuolee ampumisen seurauksena, ja näytelmässä Kyyhkynen joutuu kohtaamaan oman syyllisyytensä Allin kuolemaan.
”Näytelmä on sekoitus todellista elämäntarinaa ja huhujen ruokkimaa mielikuvitusta. Se on arvaus siitä, mitä Kyyhkysen ja Allin välillä tapahtui ja miksi kumpikin kuoli aivan liian nuorena”, näytelmän käsikirjoittaja Leena Talvensaari sanoo.
Talvensaaren tärkeimpänä lähteenä on ollut taidehistorian professori Tuija Hautala-Hirviojan tekemä tutkimus, josta ovat peräisin Kyyhkysen henkilöhistoriaan ja taiteilijanuraan liittyvät tiedot. Tämän tutkimuksen lisäksi Kyyhkysestä ei ole juuri muuta kirjallista aineistoa.
Kyyhkysen, Allin ja Iso-Samperin ohella näytelmässä tavataan muitakin historiallisia henkilöitä, mm. päähenkilön opiskelutoveri, tamperelainen taiteilija Gabriel Engberg ja oopperalaulajatar Aino Ackté. Kyyhkynen on murhanäytelmä, mutta myös leikkisä tarina iloisesta velikullasta, joka suhtautui vakavasti vain taiteeseen. Kyyhkysen ateljeessa maalattiin, mutta siellä myös tanssittiin ja naurettiin.
”Kyyhkynen on jäänyt suurelle yleisölle melko tuntemattomaksi, vaikka hänen elämässään on legendan aineksia. Kyyhkynen oli ateljeineen oman aikansa Särestöniemi”, Talvensaari sanoo.