TOIVON OPERETTI KRUUNAA TEATTERIN MUSIIKILLISEN SYKSYN

Rovaniemen Teatteri on etulinjassa uudistamassa operettiperinnettä. Toivon operetti ei ole pönötystä eikä oopperasopraanoja. Se on uutta iloista musiikkiteatteria, superihmisiä, haavemaailmaa, kuritonta utopioilla leikkimistä. Se on mukaansatempaavaa musiikkia, taidolla, iloisesti ja elävästi. Todellisuus sai operettiunelmaa sen verran liepeestä kiinni, että ensi-iltaa joudutaan lykkäämään pari päivää uusien esitystilojen rakennustöiden venymisen vuoksi. Toivon operetti tulee ensi-iltaan lauantaina 12. marraskuuta.

Operetti – halveksittu tyylilaji nousee unholasta uudistuneena

Operetista on sanottu, että se on perhonen tai sudenkorento. Se on huoleton, kaunis ja hetkessä elävä, ja huomenna siitä on jäljellä vain höyhenenkeveä muisto. Operettia on sanottu myös teatterin halveksituimmaksi lajiksi. Edelleen on sanottu, että 1800-luvulla oopperan kevyeksi iskelmäversioksi syntynyt operetti ei ole uudistunut 1930-luvun jälkeen.
Mutta nyt operetti uudistuu! Tuomas Timosen kirjoittama ja Juha Kujanpään säveltämä Toivon operetti on operetin kepeyden säilyttänyttä uutta musiikkiteatteria. Siinä lauletaan paljon, väliin jopa kovaa ja korkealta, mutta sävelmät ovat tarttuvia ja ymmärrettäviä, sanoista saa pääsääntöisesti selvää eivätkä näyttelijät yritäkään laulaa oopperaa. Musiikki on niin melodista ja tarttuvaa, että siihen tekisi mieli yhtyä. Perinteisiä operettiröyhelöitä Toivon operetissa ei näy. Siinä seikkailevat elokuvien ja fantasioiden hyväntekijät, supermiehet ja -naiset. Toivon operetti on yhteinen uni ja unelma – yhtaikaa mahdoton ja mahdollinen, liioitteleva, kepeä, toiveikas.

Toivon operetti esittelee kaksi utopiaa

Rahamaailmassa ihan kaikki maksaa, hengittäminenkin, ja puhuminen, ja tien ylittäminen. Onnea ja tasapainoa etsitään materialismista: lisäämällä tuotantoa ja vaurautta, levittämällä talouskasvun ilosanomaa kaikkialle. Rahaa tehdään niin paljon, että sitä on kaikilla liikaa. Mutta jos raha merkitsee vaurautta ja vauraus onnea – voiko sitä olla liikaa?

Ilmaisessa maailmassa jaetaan tavaroita ja palveluita, ihan kaikki ilmaiseksi. Hyvinvointia haetaan yhteisöllisyydestä ja kiireettömyydestä. Molemmat maailmat ovat omalla tavallaan houkuttelevia unelmamaailmoja ja ihanneyhteiskuntia. Niitä, joita suomalaisetkin ovat aikojen saatossa matkanneet perustamaan maailman laidoille, Etelä-Amerikkaan ja Australiaan ja kuka minnekin. Unelmiahan ei voi olla liikaa!

Toivon operetti sai kantaesityksensä Helsingin Taiteellisessa Teatterissa 2008. Sen jälkeen Radioteatteri on esittänyt sen kaksiosaisena kuunnelmana Yleisradiossa 2010. Rovaniemen Teatterissa tehdään operetin kolmatta versiota. Ensi-ilta on Jente-näyttämöllä (Maakuntakatu 6-8, ent. Ounaskosken ala-aste) lauantaina 12. marraskuuta.

Operetin tekijöitä

Toivon operetin ovat ohjanneet Vihtori Rämä ja Panu Varstala, superihmisten puvut on suunnitellut Ina Jakobsson ja maskit ja peruukit Kaisa Mylläri. Jente-salin tilaratkaisut ovat Pentti Uimosen, Vihtori Rämän ja Panu Varstalan yhteistyön tulosta. Liikkuvat kuvat on suunnitellut Aku Meriläinen/ Signal Image, valot Kari Penttinen ja äänet Taito Kantomaa. Näyttämöllä on 10 näyttelijää ja viisihenkinen orkesteri. Kaisa Ristiluoman johtama orkesteri muodostuu nuorista ammattimuusikoista. Kaisa itse soittaa pianoa ja haitaria. Orkesteriviulisti freelancer Minna Ylikauma soittaa viulua, konservatoriomuusikko ja musiikkikasvattaja Satu Kae alttoviulua. Sellistinä on Lauri Angervon johdolla sellonsoittoa opiskellut kuvataidekasvatuksen opiskelija Elina Sivonen ja lyömäsoittimissa lyömäsoitinpedagogiaa opiskeleva Lauri Pekkarinen.

Tuomas Timonen on uuden polven runoilija ja näytelmäkirjailija. Hän on julkaissut kaksi runokokoelmaa ja kirjoittanut useita näytelmiä. Timonen on saanut mm. Yleisradion Tanssiva karhu –palkinnon 2007 korkeatasoisesta kotimaisesta runoudesta ja Suomen näytelmäkirjailijaliiton Lea-palkinnon 2010 näytelmästä Meganin tarina. Rovaniemen Teatterille Timonen on uudeksi kirjoittanut Razumovskajan näytelmän Rakas Helena, jota esitettiin 2009 - 2010 Kevään viimeiset kokeet -nimisenä. Timosen runokokoelmaan perustunut monologi Oodi rakkaudelle vieraili Rovaniemen Teatterin ohjelmistossa keväällä 2011. Tuomas Timonen on Lapin Kansan kolumnisti.

Juha Kujanpää on helsinkiläinen säveltäjä ja muusikko, joka on kiinnostunut erityisesti kansanmusiikin ja jazzin rajapinnasta sekä laajemminkin niitä ympäröivästä alueesta. Hän on opiskellut jazzmusiikkia ja sävellystä Helsingissä, Jyväskylässä ja Trondheimissa. Huolimatta laajasta musiikillisten tutkimuskohteidensa kirjosta operetti oli Kujanpäälle uusi tyylilaji siinä vaiheessa, kun häntä pyydettiin säveltämään Toivon operetti. Kujanpää haki innoitusta perinteisestä wieniläisoperetista ja myöhemmästä yhteiskunnallisesta laulutaiteesta Kurt Weillin tyyliin. Weill sävelsi hänkin musiikin omaa aikaansa peilanneeseen musiikkiteokseen, Bertolt Brechtin kanssa tehtyyn Kolmen pennin oopperaan v. 1928.

Panu Varstala on tanssija-koreografi, joka on työskennellyt opiskeluaikoinaan mm. Tero Saarisen, Reijo Kelan ja Jorma Uotisen kanssa. Nykyään hän tekee aktiivisesti töitä niin tanssijana (Kekäläinen & Co) kuin koreografina. Varstala on tanssitaiteen ja kasvatustieteen maisteri sekä taideosuuskunta Apinatarhan perustajajäsen. Viime syksynä teatterin ja Rimpparemmin yhteisesti tuottaman lasten tanssiesitys Minä ja kuun koreografiat olivat Varstalan käsialaa.

Käsikirjoitus Tuomas Timonen
Sävellys Juha Kujanpää
Ohjaus Vihtori Rämä, Panu Varstala
Kapellimestari Kaisa Ristiluoma
Liikkuva kuva Aku Meriläinen, Miila Kankaanranta
Liikkuvaa kuvaa varten ilmakuvaa on tuottanut Flatlight Films ja kala-animaation Leevi Lehtinen
Lämpiön animaatio ”(EGO)” Leevi Lehtinen
Pukusuunnittelu Ina Jakobsson
Maskeerausten ja peruukkien suunnittelu ja toteutus Kaisa Mylläri
Äänisuunnittelu ja -toteutus Taito Kantomaa
Valosuunnittelu ja -toteutus Kari Penttinen
Tilasuunnittelu Pentti Uimonen, Vihtori Rämä ja Panu Varstala
Tarpeistonvalmistus Anitta Vierelä
Näyttämömestari Seppo Kemppainen
Järjestäjä-pukija Tuija Palomäki
Kuiskaaja-tarpeistonhoitaja Anna Korva
Maskeerauksessa ja kampauksessa esityksissä avustaa Rauni Kuosmanen
Seuraaja-valonheittimet Henri Komulainen, Henri Tapio
Näyttämömiehet Henri Komulainen, Rauno Mannersuo, Sami Saari, Henri Tapio
Pukujen valmistus Paula Lindrothin johdolla Ina Jakobsson, Suvi-Tuulia Meskus, Päivi Niemi, Emilia Ilola (harjoittelija)
Lavasteiden valmistus Tapani Niskan johdolla Mauri Kontiosalo, Rauno Mannersuo, Pasi Niska, Jussi Romu, Aimo Koskela

Valokuvaus Jouni Porsanger
Graafinen suunnittelu Ilkka Väyrynen

AULAN ANIMAATIO
"(EGO) on visuaalinen runo alitajunnassa asuvista synneistä. Se kertoo tarinan miehestä, joka menettää sielunsa, ja hänen ponnisteluistaan saada se takaisin."

ROOLEISSA
Sami Henrik Haapala – Superihminen, joka esittää poika (Ayheed) Tunnollista, Tahvo Terapeuttia, Keijo Kokkia, filosofia, juoppoa talkoolaista
Kari Koivukangas – Superihminen, joka esittää isoisä (Valtteri) Vaurasta, Nikolai Nikkaria, torimyyjää, talouskriitikkoa, puuseppää, Kalle Köyhää
Vesa-Matti Komonen – Superihminen, joka esittää poika Vaurasta, poika (Linus) Henkevää, liikennepoliisia, Antti Autoilijaa, talonmiestä, kadunlakaisijaa
Joni Kuokkanen - Superihminen, joka esittää Isä (Aimo) Vaurasta, Isä (Hannes) Henkevää, fakiiria
Kirsi Kärnä – Superihminen, joka esittää Äiti (Vappu) Vaurasta, Äiti (Hilkka) Henkevää
Paula Miettinen – Superihminen, joka esittää Onni Onnetonta, Einaria
Helka Periaho – Superihminen, joka esittää isoäiti (Veera) Vaurasta, riksakuskia, ärtynyttä miestä, Tyyneä, kauppa-auton myyjätärtä, matkaopasta
Laura Rämä – Superihminen, joka esittää tytär (Vilma) Vaurasta, tytär (Heli) Henkevää
Marko Syysmaa – Superihminen, joka esittää Yrjö Yritysvalmentajaa, isä Tunnollista, tavaranjakajaa, Matti Maalaista, lääkäriä
Anni Tani – Superihminen, joka esittää äiti Tunnollista, Sinikka Sisäkköä, Orvokki Köyhää, japanilaista arkkitehtia

Tehdastyöläiset Suomessa: Sami Henrik Haapala, Paula Miettinen, Marko Syysmaa
Uudelleenkoulutetut työntekijät Suomessa: Kirsi Kärnä, Laura Rämä, Helka Periaho, Anni Tani, Vesa-Matti Komonen
Intialaiset tehdastyöläiset: Kari Koivukangas, Helka Periaho, Vesa-Matti Komonen, Joni Kuokkanen, Anni Tani, Paula Miettinen, Sami Henrik Haapala
Suomalaiset työmiehet: Anni Tani, Helka Periaho, Kirsi Kärnä, Marko Syysmaa, Vesa-Matti Komonen, Sami Henrik Haapala
Kaupunkilaisnaiset: Kirsi Kärnä, Laura Rämä, Helka Periaho, Anni Tani
Köyhyysuskovaiset: Anni Tani, Kari Koivukangas, Vesa-Matti Komonen, Laura Rämä, Marko Syysmaa
Kerrostalon muut asukkaat: Kari Koivukangas, Helka Periaho, Anni Tani, Marko Syysmaa (lapsi)

Taito Kantomaa – Superihminen, joka esittää radiotoimittajaa, lentokapteenia, tv-toimittajaa

SUPERORKESTERI
Kaisa Ristiluoma, orkesterin johto, piano, harmonikka
Satu Kae, alttoviulu
Minna Ylikauma, viulu
Lauri Pekkarinen, lyömäsoittimet
Elina Sivonen, sello