Rovaniemen Teatterin joulukalenteri päästää sinut kurkkaamaan kulissien taakse. Tämän vuoden kalenteri kertoo Myrskyluodon Maija -musikaalin valmistumisesta. Hyviä lukuhetkiä. 

LUUKKU 11

Näyttelijä Eero Ojala: Rovaniemelle oli mahtava tulla

Näyttelijä Eero Ojala oli kotonaan Helsingissä vaihtamassa autoon renkaita, kun hän sai puhelun ohjaaja Seppo Väliseltä. Kysymyksenä oli, onko Eero kiinnostunut tekemään töitä pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja laulaako hän.

- Sanoin joo ja olin parin päivän päästä koelaulamassa. Olin innoissani, kun sain roolin ja kuulin, mikä näytelmä on kyseessä.

Eerosta tulee Myrskyluodon Maijan Janne, yksi musikaalin päähenkilöistä. Joulukuun 11. päivä näytelmän ensi-iltaan on vielä kaksi kuukautta aikaa ja näyttelijän työpäivä kuluu kohtausten harjoituksissa, tanssiessa ja laulaessa.  

- Tällä hetkellä etsin ja löydän Jannea. Tanssin, kun tanssitetaan, laulan, kun laulatetaan ja opettelen itsekseni repliikkejä. Olemme käyneet läpi ensimmäisen näytöksen kohtauksia ja toisen näytöksen biisejä. Haemme kohtauksen ydintä ja alustavaa muotoa. Näyttelijän kannalta se tarkoittaa sitä, että haetaan näyteltävä asia ja asemoinnit.

Roolihenkilöä Jannea näyttelijä pitää hyväsydämisenä tyyppinä.

-Janne on lämmin, rehti ja kova tekemään töitä. Hän on myös temperamenttinen tarpeen vaatiessa. Jos tuntisin Jannen itse, olisin salaa kateellinen. Hän vaikuttaa hyvältä tyypiltä ja on rehellisempi ja vilpittömämpi kuin uskallan itse olla.

Eero on valmistunut näyttelijäksi 1,5 vuotta sitten Teatterikorkeakoulusta ja on hyvillään päätöksestään reissata töihin Lappiin.

- Tänne on ollut mahtava tulla, ihmiset ovat todella mukavia, Eero iloitsee. 

LUUKKU 10

Ote ohjaaja Sepon päiväkirjasta

Ensimmäinen lukuharjoitus, 6.11.2017. Jännittää. Vuoden verran olen tehnyt töitä Myrskyluodon Maijan parissa itsekseni, suunnitteluryhmän, teatterin johdon ja markkinoinnin kanssa, mutta nyt ajattelu alkaa muuttua konkretiaksi. Onpa näitä ihmisiä paljon. Jännitys ja hiki. Esiintyjiä on nelisenkymmentä ja toinen mokoma meitä taustalla olevia. Huh. Näyttelijät lukevat tekstiä ensimmäistä kertaa. Myrskyluoto alkaa elää. Maija löytää Jannen, tunteet vellovat niin draamassa kuin itsenikin sisällä. Puhe virtaa lämpiössä, Myrskyluoto tunkee itsensä Alvarin seinien sisään. Maijan vaiherikas elämä soljuu meidän, lukuharjoituksessa olevien lävitse. Itse seison omalla Myrskyluodollani, unelmani keskellä ja upeiden teatterintekijöiden ympäröimänä. Hyväile meitä tuuli, tuuli! 

LUUKKU 9

Minna Siitonen johtaa seitsenhenkistä bändiä musikaalin ensi-iltaan

Kapellimestari Minna Siitonen pitelee käsissään hyvin luetun näköistä nuottikokoelmaa. Kyse on Myrskyluodon Maijan pianopartituurista.  

- Pianopartituurista lähdetään. Siinä on keskeisimmät melodiat, sanat ja perussoinnut. Kirjoitan ne ulos seitsemälle muusikolle. Se on aikaavievää ja mukavaa puuhaa. Sitten me harjoitellaan ja soitetaan livenä.

Myrskyluodon Maija sisältää paljon musiikkia, isoja kuoroteoksia ja lauluja vaihteleville kokoonpanolle. Välillä lavalla on biisejä kuorolle ja välillä nais- tai mieskokoonpanoille, mutta suurin osa lauluista on Maijalla.

- Tässä esiintyjät laulavat myös kuorona, joten olen tehnyt sovitukset kuorollekin. Kadri Joamets käy opettamassa heitä. Nuorella Maijalla on eniten soololauluja, koska tämä on Maijan tarina kuitenkin.

Rovaniemen Teatterin Myrskyluodon Maijan musiikki ei ole samaa kuin tunnetun TV-sarjan vaan se on Matti Puurtisen tekemä musikaalisävellys, joka on alun perin esitetty Tampereella.

- Musiikki on kansanmusiikkihenkistä ja kuitenkin tätä päivää. Vain muutama biiseistä oli minulle entuudestaan tuttuja. Tämä on ollut minulle jälleen uusi ja hieno tutustumismatka. Se täytyy sanoa, että meillä on hyvät soittajat. Esityksissä on mukana haitari, viulu, lyömäsoittimet, kielisoittimet, puhaltimet, kosketinsoittimet ja basso, Minna lupaa. 

LUUKKU 8

Antti Lindholm tekee Myrskyluodolle äänimaiseman

Antti Lindholm on valmistamassa Myrskyluodon Maija -musikaalille äänimaisemaa. Kalenterin kulkiessa joulukuun 8. päivän kohdalla, äänien toteutus on pitkällä. Antti on jo ehtinyt taikoa tehosteilla syvyyttä näytelmän ensimmäisen näytöksen kohtauksiin.  

- Yleensä menee niin, että luen tekstin läpi, teen äänisuunnitelman ja totean lavalla, että eihän nämä toimi yhtään ja teen kaiken uusiksi. Myrskyluodon Maijaan olen tehnyt äänimaailmaa kohtauksiin, joita on tähän mennessä harjoiteltu. Olen saanut jo yllättävän paljon valmiiksi. Olen suorastaan häkeltynyt siitä itsekin.

Millainen näytelmän äänimaailmasta on tulossa? Suunnittelijan mukaan siitä löytyy useita kerroksia. 

- Äänimaailmasta tulee elokuvamainen, unenomainen. Siihen tulee laajoja äänimaisemia, joissa on paljon syvyyttä ja kerroksia. Mietin, millainen sointi näytelmän kohtauksissa kuvastaa ihmisten tuntoja parhaiten. Ja mitä enemmän vitsejä saan piilotettua mukaan, sitä iloisemmaksi tulen. Tosin suurin osa vitseistä on sellaisia, ettei niitä huomaa kukaan, Antti velmuilee. 

LUUKKU 7

Ote ohjaaja Sepon päiväkirjasta 

 

20.10.2017: Suunnittelijapalaveri. Olemme ahtautuneet koko jengi lavastaja-Pentin työhuoneeseen. Pentti esittelee pienoismallia:

-Täältä nämä kalliot sitten tulevat esiin.

-Ai siis mitä? Mennään uudestaan, en ehtinyt mukaan! Huikkaa joku taustalla, olisiko Miksa, joka pohtii, miten valo muuttuu, kun Myrskyluoto aukeaa.

Paula hiplaaa kangaspalaa, keikuttelee päätään puolelta toiselle. Ilme on keskittynyt ja tarkka. Kangas on punainen. Keskeinen väri. Maijan väri. Rakkauden väri.

Minna kyykistyy tietokoneen äärelle. Nyt testataan näyttämökuvan vaihto pienoismalissa vielä musiikin kanssa. Pentti työntää veneen näyttämölle musiikin alkutahdeilla. Sitten kalliot.

-Eli tästä. Tietokonesoundi on muovinen, mutta sävelkulku kaunis.

-Ensin näin ja sitten koko kuoro. Tokaisee Minna lattianrajasta ja jatkaa laulaen.

Antti kysyy riittääkö musiikki vai tarvitaanko jotain merimaisemaa lisäksi? Lintujen ääniä, aaltoja? Kukaan ei osaa vastata. Mietitään vielä. Ehkä. Sen näkee sitten kun ollaan lavalla.

-Tää toimii nyt. Matti nyökyttää tyytyväisenä. Minä komppaan omalla päänliikkeelläni.

Tästä se Myrskyluoto aukeaa. Hymy leviää huulilleni. 

LUUKKU 6

Joulukalenterin luukku 6 on omistettu Suomen kesälle

Pukusuunnittelija Paula Varis on tuonut Myrskyluodon Maijan juhannuskohtaukseen Suomen kesän raikkautta. 

- Halusin juhannuskohtaukseen raikasta värimaailmaa ja keskikesän tuntua. Kohtaus on näytelmän alussa, ja Maija on tässä vaiheessa vielä teini-ikäinen. Pukuihin hain inspiraatiota vanhoista kansallispuvuista, mutta kevyesti tyylitellen. Ahvenanmaan kansallispuvuista löytyy iloisesti sekaisin kaikki sateenkaaren värit. Tätä samaa iloisuutta hain tähän nuoruutta ja viattomuutta henkivään kohtaukseen, tosin lähinnä kolmella Suomen kesään sopivalla värillä: vihreällä, sinisellä ja keltaisella, Paula kuvailee. 

LUUKKU 5

Lavastaja Pentti Uimonen on luonut maiseman Myskyluodon tapahtumille

On joulukuun viides ja Myrskyluodon Maija -musikaalin ensi-iltaan on vielä reilut kaksi kuukautta. Näytelmän lavastus on kuitenkin pitkällä ja osa elementeistä on jo siirtynyt verstaalta näyttämölle. Lavastuksen suunnittelija Pentti Uimonen kertoo tasapainotelleensa realismin ja viitteellisyyden välillä luodessaan maisemaa Myrskyluodon tapahtumille.

- Musikaalin näyttämökuvat ovat kuvitteellisen ja realistisen maailman välimaastossa. Maijan ja Jannen tupa on kaikkein realistisin ja rakentuu esityksessä osittain näyttämöllä. Tuvassa näkyy Maijan ja Jannen elämän kehittyminen materialistisesti, eräänlainen vauraus. Siinä tulee myös esiin Maijan kaipuu lapsuuden kotitaloon isoina ikkunoina ja lankkulattiana.

Muita musikaalin isoja lavastuselementtejä ovat muun muassa taustaprojisoinnit ja Myrskyluodon kalliot. Yksi tärkeimmistä elementeistä on vene, jossa viitteellisyys ja realismi yhdistyvät kiehtovalla tavalla.

- Olen tehnyt monia veneitä näyttämölle. Myrskyluodon veneen piirustukset olen alun perin tehnyt Rauman teatteriin vuonna 2009. Se on moottoroitu ja tarkoitettu uimaan tasaisella lattialla. Veneessä on taka- ja etupurjeet, molemmat toimivia. Veneen suhteen meillä on kuitenkin vielä ratkaisemattomia asioita, kuten tuulen jäljitteleminen näyttämöllä, Pentti paljastaa. 

LUUKKU 4

Ote ohjaaja Sepon päiväkirjasta

3.4.2017: ”Ratikan sähköjohdot muodostavat risteyksessä ristin muodon. Jään tuijottamaan näkyä. Siinä on risti! Hmm, ihan kun Maijan havainto. Maija näkee polulla puunoksista muodostuneen ristin ja säikähtää näkyä pahana enteenä. Minulle risti ei ole merkki pahasta. Se on turvallinen merkki, merkki joka rauhoittaa ja vie eteenpäin. Niin sitä tavoittaa Myrskyluodon kauppareissullakin ja alitajunta tekee työtä, huomasi tai ei. Jatkan matkaani kenkien kastuessa keväisessä sohjossa.”

LUUKKU 3

Uusi päivä -sarjan pukusuunnittelija luo asut Myrskyluodon Maijaan

Ylen Uusi päivä -sarjan apulaispukusuunnittelija Paula Varis yllättyi saadessaan puhelun, jossa häntä pyydetiin Rovaniemelle suunnittelemaan puvustus Myrskyluodon Maija -musikaaliin. Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Inspiraatio on löytynyt, suunnitelma hahmottunut ja teatterin puvusto taikonut pääroolien asuja valmiiksi.

- Aluksi keräsimme ideakuvia ohjaaja Sepon kanssa ja keskustelimme käsikirjoituksesta sekä siitä, minkä tyyppinen esityksestä tulee. Luin paljon historian kirjoja aikakaudelta ja hain inspiraatiota suomalaisista maalauksista. Maailma alkoi hahmottua ja ryhdyin kesäkuussa piirtämään luonnoksia. Esityksen visuaalisuus on vahvasti epookkia. Se haluaa pysyä aikakaudelle uskollisena, etenkin pukujen muodoissa. Värimaailmassa tyylittelemme enemmän, musikaalin pukusuunnittelija kuvailee.

Myrskyluodon Maijan tarina käy läpi monta vuosikymmentä 1800-luvun puolivälistä vuosisadan vaihteeseen. Ajan kulku näkyy hahmojen puvuissa.

- Tarinan aikakaudella köyhän väestön pukeutuminen ei ole kauheasti muuttunut mutta näytelmän ruustinna saa enemmän hienostella. Hänen asuissaan ajan tyyli näkyy ja niihin tulee esimerkiksi turnyyreja.

Paula Varis on taiteen maisteri Taideteollisesta korkeakoulusta (nykyisestä Aalto-yliopistosta) ja täystyöllistynyt pukusuunnittelijana. Yhtä aikaa Ylen ja Rovaniemen tuotantojen kanssa menevät näytelmät Tampereen Työväen Teatterille ja Ahaa Teatterille. Vaikka Myrskyluodon Maija on musikaali ja suuri tuotanto, työn määrä ei huolestuta. Suunnittelija saa Rovaniemellä käyttöönsä tehokkaan kolmikon; puvuston Suvi-Tuulian, Tiian ja Päivin. Heidän kanssaan yhteistyössä hoituvat ompelut, värjäykset, patinoinnit ja sovitukset.

- Myrskyluodon Maijan asuluettelossa on yli 150 pukua ja todennäköisesti määrä vielä siitä lisääntyy. Käytämme materiaalina pääosin pellavaa, joka sopii aikakauteen. Pellavassa on sopiva fiilis ja sitä saa hyvin värjättyä. Kaikki kankaat päätyvät näyttämölle värjäyksen tai patinoinnin kautta. Ne tuovat eloa vaatteisiin ja sopivat näytelmän luonteeseen.

 

Klikkaa kuvaa alta ja näet luonnoksen ruustinnan asusta. Ruustinnaa näyttelee Paula Miettinen. 

LUUKKU 2

Myrskyluodon Maijan tunnelmaa ja pukuja on saatu jo videolle. Videon näet myöhemmin mutta nyt joulukuun toisena julkaisemme valokuvia, joka on otettu videokuvausten lomasta. Niissä näet esimerkiksi pääparin, eli Maijan (Kirsi Kärnän) ja Jannen (Eero Ojalan) tanssijoiden keskellä ja ehkä aistit tulevan musikaalin energiaa. Näytelmä on Maijan ja Jannen rakkaustarina, joka hengittää uskoa luonnonvoimiin, kanssaihmisiin ja rakkauteen.

LUUKKU 1

Myrskyluodon Maija on unelmatuotanto

Kun Kari Väänänen pyysi ohjaaja Seppo Välistä miettimään näytelmää Rovaniemen Teatterille, tämän oli helppo vastata. Ensimmäinen ehdotus oli musikaali Myrskyluodon Maija, jota teatteri on nyt valmistamassa ensi-iltaan helmikuuksi. 

- Myrskyluodon Maija on poltellut mielessä kauan. Se on iso tarina, iso suomalainen tarina ja iso naisen tarina. Kun ohjasin edellisen kerran Rovaniemelle, huomasin Maijan käyvän näytelmänä Rovaniemen Teatterille erinomaisesti. Vaikka tarina sijoittuu saaristoon, se sopii Lappiin. Luonto on monessa suhteessa samanlainen. Paikoissa on sama karuus, kauneus ja rauha. On myös tosi hyvä lähtökohta, että teatterilla on kapellimestarina kansanmusiikkitaustainen Minna Siitonen. 

Harjoituskautta on edeltänyt perusteellinen suunnittelutyö. Sitä tehdessään ohjaaja on hakenut materiaalia vuosisadan vaihteen tavoista ja kulttuurista.

- Olen tutustunut esimerkiksi saaristolaiskulttuuriin, hääkulttuuriin ja enteisiin, jotka ovat entiseen aikaan olleet vahvasti läsnä. Olen lukenut Myrskyluoto-kirjoja ja kuunnellut paljon musiikkia. Käsikirjoitus tulee luettua läpi useamman kerran viikossa.

Seppo on vienyt näytelmän valmistelua eteenpäin suunnittelijoiden, kuten kapellimestarin ja koreografin sekä lavastajan, pukusuunnittelijan ja maskeeraajan kanssa. Tavoitteena on, että harjoitusten alkaessa kaikki tietävät, minne suunnata. Ydin on kirkas. Myrskyluodon Maija on ensisijaisesti rakkaustarina.

- Olemme puhuneet paljon uskosta, luonnosta ja rakkaudesta. Suurin niistä on rakkaus. Usko ja kristillinen kirkko ovat Myrskyluodon aikaan olleet vahvasti osa kulttuuria. Tarinassa usko on myös uskoa yhteisöön, rakkauteen, luonnonvoimiin ja elämään. Näytelmä on suuri rakkaustarina. Maija ja Janne elävät toisilleen ja nojaavat me-ajatteluun. Vanhempana Maija katsoo maailmaa ja toteaa, että on elänyt täydesti, koska on rakastanut ja saanut rakkautta.

Musikaalin tarinassa on rakkauden ohella luonto toinen keskeinen ainesosa. Myrskyluodolla luonto on lähellä ja vuodenaikojen kulku määrittää elämää. Se näkyy puvuissa ja lavastuksessa. Visuaalisuus tukee tarinaa, jonka ohjaaja Seppo toivoo voimaannuttavan katsojansa.

- Tarina on täynnä tunteita ja Maijan perheelle tapahtuu paljon. Maija kuitenkin muistaa rakastaa elämää, olla ylpeä siitä ja suunnata aina eteenpäin. Me kaikki voimme olla yhtä voimakkaita, kuin Maija.

X